Tallennus

Etätyöprojekti

Karjala-tietokantasäätiön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyössä toteuttama etätyöprojekti työllisti pitkäaikaistyöttömiä vuosina 1998-2013. Tarkoituksena oli tarjota joustavasti työmahdollisuuksia sellaisillekin henkilöille, joille normaalit työmuodot eivät sovi. Työn sisältönä oli atk-tallennus: projektiin työllistetyt tallensivat tietokantaan ns. luovutetun Karjalan kirkonkirjoja.

Etätyöprojektin yhtenä tavoitteena oli katkaista pitkään jatkunut työttömyys tarjoamalla mielekästä ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Näin ehkäistiin syrjäytymisen tuntemuksia, kohotettiin yksilöiden vireyttä sekä opetettiin ja ylläpidettiin nyky-yhteiskunnassa tarvittavia atk-taitoja.

Projektiin palkattu henkilö työskenteli joko kotonaan tai erityisissä etätyöpisteissä. Mikkelin lisäksi tallentajia oli Hirvensalmella, Joroisissa, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Puumalassa, Ristiinassa ja Pieksämäellä. Karjala-tietokantasäätiö lainasi tarvittavat laitteet sekä ohjasi ja valvoi työtä, mutta kukin työntekijä teki työnsä muuten itsenäisesti 5 h/päivä ja 25 h/viikko. Myös päivittäisen työajan sai suunnitella omaan rytmiin sopivaksi. Karjala-tietokannan etätyöprojekti avasi monille henkilöille myönteisen käsityksen itsenäisestä tavasta tehdä työtä. Samoin projekti tarjosi säätiölle mahdollisuuden työllistää ja saada aikaan näkyviä tuloksia kohtuullisin kustannuksin.

Etätyöprojekti toimi 15 vuotta. Tänä aikana tallennustyössä oli yli 500 henkilöä. Karjala-tietokannan tallennusaineistosta yli 90 prosenttia on etätyöprojektin työntekijöiden tallentamaa.

Tutkimuksellinen kiinnostus Karjala-tietokantaa kohtaan on sen sisällön kasvamisen myötä lisääntynyt huomattavasti. Nyt osa etätyöprojektissa tallennetuista tiedoista on haettavissa Internetistä KATIHA-verkkoversioiden avulla.

Tallennusprojekti  jatkuu

Vuonna 2013 syksyllä Karjala-tietokannan tallentajat siirtyivät Mikkelin Toimintakeskuksen työntekijöiksi. Tietojen tallennus jatkuu ja lähdeaineistona ovat edelleen seurakuntien arkistoihin sisältyvät väestörekisteriasiakirjat eli kirkonkirjat, joita ovat rippikirjat, lastenkirjat, syntyneiden ja kastettujen luettelot, kuulutettujen ja vihittyjen luettelot, kuolleiden ja haudattujen luettelot sekä muuttaneiden luettelot. Kirkonkirjoista tallennetaan lähes kaikki niiden sisältämät tiedot. Työssä noudatetaan lähdeuskollisuutta.

Vuonna 2015 käyttöön otettujen tallennusohjelmien myötä tallennetut tiedot siirtyvät suoraan tietoverkkoja pitkin Mikkelin ammattikorkeakoulun palvelimella olevaan lähdetietokantaan, joka sisältää myös vuosina 1988-2014 Karjala-tietokantaan tallennetut kirkonkirjamerkinnät.

Etätyöprojektin tallennukset seurakunnittain.

Tallennus vuosittain

Tietokantaan tallennettujen henkilötietueitten kokonaismäärä on 10 039 394. Luvussa on mukana myös Sukututkimusseuran kautta tulleet tallennukset, 326 235 tietuetta. Karjala-tietokantasäätiön osuus on 9 713 159 henkilötietuetta.

Tallennustyön henkilöstöresurssit 1990-2012.

Taustaa

Karjala-tietokannan suunnittelu alkoi vuonna 1985. Vuonna 1988 käynnistyneen koeprojektin aikana selvitettiin tietokannan toteuttamismahdollisuudet sekä lähdeaineiston soveltuvuuden että tietotekniikan näkökulmasta. Samalla suunniteltiin tallennusjärjestelmä. Koeprojektin päätyttyä vuonna 1990 perustettiin Karjala-tietokantasäätiö.

Tallennustyön nopeuttamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi perustettiin 1998 säätiön hallinnoima ja 15-vuotta jatkunut etätyöprojekti.

Etätyöprojektin vetäjänä toimi Jari Ropponen.